Vinkkejä ja FAQ

Kategoriat:

• ----- VIININVALMISTUS / PANIMO -----
• ----- LÄMPÖMITTARI / KOSTEUSMITTARI / SÄÄASEMAT -----
• ----- MUUT -----
• ----- OSTOSPROSESSI -----

----- VIININVALMISTUS / PANIMO -----

1. Mitä on vierteen käyminen?

Se on prosessi, jossa hiivan avulla sokeri muuttuu etyylialkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Käyminen tapahtuu kahdessa vaiheessa – ensimmäistä kutsutaan ”myrskyisäksi”, toista taas ”pysähtyneeksi” vaiheeksi.

2. Mitä on myrskyisä käyminen?

Se on käymisen ensimmäinen vaihe, joka kestää 2–4 päivää. Se vaatii pienen määrän happea vierteeseen. Hapetus on välttämätöntä hiivan oikealle kehitykselle, joten tässä vaiheessa käymisastia voidaan sulkea pumpulitulpalla. Tätä käymistyyppiä seuraa yleensä runsas hiilidioksidin vapautuminen.

3. Mitä on pysähtynyt käyminen?

Se on käymisen toinen vaihe, joka tapahtuu hapettomissa olosuhteissa (käymisastia tulisi sulkea vesilukolla varustetulla tulpalla). Tässä vaiheessa tapahtuu pääasiallinen alkoholin muodostus.

4. Mikä on sopivin lämpötila käymisen aikana?

Virteen lämpötilan tulisi olla 20–25°C. Käymisen loppuvaiheessa, kun viini alkaa kirkastua, suositellaan lämpötilaa 18–22°C.

5. Mitä ovat viinihiivat?

Ne ovat Saccharomyces cerevisiae- ja Saccharomyces bayanus -sukuun kuuluvia hiivoja. Ominaisuuksiensa ansiosta niitä käytetään viinien käymiseen. Niille on ominaista erityisesti kyky tuottaa viiniin korkea alkoholipitoisuus, mikä takaa sen säilyvyyden; kyky tuottaa kirkasta viiniä sekä muodostaa estereitä – aineita, jotka antavat viinille juuri kyseiselle hiivalajille tyypillisen aromin.

Kotikäyttöön tarkoitetut viinihiivat myydään fyysisesti seuraavissa muodoissa:

• steriili omenapohjainen kuivattu materiaali, jossa on ”lepotilassa” olevia hiivoja;
• samea neste, jossa on suspendoituja mikro-organismeja;
• kuiva jauhe – ns. aktiiviset, kylmäkuivatut hiivat.

6. Mitä ovat aktiiviset hiivat?

Ne ovat lyofilisoituja hiivasoluja (kuivajauhe). Ne tarvitsee yleensä vain rehydratoida pakkauksen ohjeen mukaan. Tämä tarkoittaa tavallisesti hiivan lisäämistä haaleaan veteen noin puoli tuntia ennen vierteeseen lisäämistä.

7. Pintahiivat

Ne ovat Saccharomyces cerevisiae -lajin hiivakantoja, joita käytetään panimoteollisuudessa vehnäoluiden, englantilaisten, joidenkin belgialaisten ja muiden oluttyyppien valmistukseen. Ne käyvät korkeammissa lämpötiloissa (15–25°C) ja myrskyisän käymisen aikana ne kerääntyvät vierteen pinnalle ja laskeutuvat vasta myöhemmin pohjalle. Pintahiivat eivät esiinny yksittäisinä soluina tai pareina, vaan muodostavat kokonaisia käyvien solujen ryhmiä, mikä erottaa ne pohjahiivoista. Niillä on pääasiassa aerobinen aineenvaihdunta. Niiden suuremman kyvyn muodostaa itiöitä vuoksi ne tuottavat käymisen jälkeen enemmän biomassaa kuin pohjahiivat. Pintahiivat tuottavat olutta, jolla on korkea käyminen ja alhaisempi kirkkaus verrattuna pohjahiivoilla valmistettuun olueen. Niissä on myös voimakkaampi aromi ja enemmän käymisen sivutuotteita, erityisesti korkeampia alkoholeja ja estereitä.

8. Pohjahiivat

Panimohiivan kannat, jotka kuuluvat Saccharomyces cerevisiae -lajiin, käytetään pohjakäymiseen ja lager-tyyppisten oluiden valmistukseen. Näiden hiivojen tunnuspiirre on niiden kyky käydä 5–10°C lämpötilassa ja laskeutua käymisastian pohjalle prosessin lopussa.

9. Mitkä ovat parhaat olosuhteet hiivan kehitykselle vierteessä?

Parhaat olosuhteet ovat silloin, kun sokeripitoisuus ei ylitä 22⁰Blg. Tarvitaan myös riittävä määrä typpeä ja fosforia sisältäviä mineraaleja, joita on ns. hiivaravinteissa. Myös vierteen happamuus on tärkeää.

10. Mitä on hedelmämehu?

Hedelmämehulla tarkoitetaan laimennettua ja makeutettua hedelmämehun ja hedelmäpalojen seosta, johon on lisätty ravinteita ja joka voidaan sen jälkeen altistaa etanolikäymiselle.

11. Miksi kannattaa käyttää jalostettuja viinihiivoja?

Jalostetuilla viinihiivoilla on korvaamattomia etuja:

• korkea alkoholinsietokyky – noin 14–18 %;
• kestävyys korkeita sokeripitoisuuksia (hunaja tai tavallinen sokeri), hiilidioksidia ja tanniineja vastaan;
• sietävät korkeampia rikkipitoisuuksia, esimerkiksi kaliumdisulfiitin käytön jälkeen;
• käymisprosessi on nopeampi, mikä vähentää kontaminaation riskiä;
• valmis viini on vakaa ja hyvin käynyt;
• viinin väri on pysyvä ja aromi hyvin valittu.

Villihiivojen käytön haitat:

• alkoholinsietokyky vain noin 10 %;
• alhainen kestävyys happoja, korkeita sokeripitoisuuksia ja suuria tanniinimääriä vastaan (esim. aroniaviini);
• käyminen ei yleensä etene loppuun asti;
• valmis viini on usein epävakaa ja altis kontaminaatiolle;
• viinin väri on usein epävakaa;
• valmiin viinin maku ja aromi ovat pitkälti sattumanvaraisia.

12. Miten käymisastia voidaan tiivistää lisätiivisteellä?

Käymisastian voi tiivistää lisäämällä sen reunoille vaseliinia tai syötävää öljyä.

13. Mistä löydän kotiviinien reseptejä?

Kotiviinien reseptejä (sekä muita maukkaita juomia ja herkkuja) löytyy verkkosivujemme reseptiosiosta sekä yrityksemme julkaisemasta neljännesvuosijulkaisusta.

14. Kolminkertaisen tai kaksinkertaisen hunajaviinin valmistuksessa – lisätäänkö koko hunajamäärä heti käymisen alussa?

Hunajaviinin valmistuksessa suosittelemme lisäämään hunajan vähitellen – esimerkiksi kahdessa tai kolmessa erässä, noin kerran viikossa. Näin vähennetään riskiä, että käyminen pysähtyy liiallisen makeuden vuoksi. Hunaja lisätään aina sen jälkeen, kun se on laimennettu vedellä. Jos hunaja on epävarmaa laatua, esimerkiksi kaupasta ostettua, suosittelemme sen keittämistä ja vaahdon poistamista ennen käyttöä.

15. Voiko viinin valmistukseen käyttää mineraalivettä?

Mielestämme tässä ei ole suuria ongelmia. Voit käyttää vähämineralisoitua vettä, koska jotkut mineraalivedet voivat sisältää paljon mineraaleja, jotka saattavat myöhemmin maistua. Suosittelemme käyttämään hanavettä, mutta keitettynä.

16. Mitkä ovat erot LS2- ja Enovini-hiivojen välillä?

• LS2 käy 16 % alkoholiin – Enovini jopa 18 %;
• LS2 soveltuu kaikille viinityypeille, myös rypäle- ja kuohuviineille – Enovini on tarkoitettu pääasiassa muille kuin rypäleistä valmistetuille hedelmäviineille (valko- ja punaviinit);
• LS2 on yksi hiivalaji – Enovini on kahden hiivalajin seos, mikä antaa viinille ainutlaatuisen aromin;
• LS2 tuottaa vähemmän sakkaa ja kirkastuu nopeasti – Enovini kirkastuu hitaammin.

17. Täytyykö myrskyisä käyminen suorittaa hapettomissa oloissa vesilukon avulla vai onko se tarpeetonta?

Vesilukon käyttö ei ole välttämätöntä myrskyisän käymisen aikana. Tässä vaiheessa vapautuu suuria määriä hiilidioksidia, joka on ”raskas” kaasu ja suojaa vierrettä hapelta ja muilta ulkoisilta vaikutuksilta. Tänä aikana voidaan käyttää esimerkiksi pumpulitaitosta estämään epäpuhtauksien pääsy astiaan.

18. Miten Klarowin eroaa gelatiinista?

EROT:

KLAROWIN:

• on jauhemuodossa,
• sitouttaa rakenteeseensa erilaisia aineita, erityisesti proteiineja,
• käytetään pääasiassa valko- ja rosé-viineihin,
• 10 g pakkaus riittää kirkastamaan 10 litraa nestettä.

GELATIINI:

• esiintyy kiteisessä muodossa,
• poistaa sameuden, joka johtuu väriaineiden ja tanniinien läsnäolosta,
• käytetään pääasiassa punaviineissä,
• 7 g pakkaus riittää kirkastamaan 30–50 litraa nestettä.

19. Milloin viiniin lisätään kirkastusaineet?

Kirkastusaineita tulisi käyttää vain silloin, kun olet täysin varma, että käyminen on jo päättynyt. Muussa tapauksessa voi vapautua hiilidioksidia, joka estää kirkastusaineeseen sitoutuneiden hiukkasten laskeutumisen.

20. Mihin käyrä vesilukko astioissa on tarkoitettu?

Tämäntyyppinen vesilukko asennetaan käymisastian sivulle, mikä mahdollistaa niiden pinoamisen (asettamisen päällekkäin).

21. En saa sylinterimäistä korkkia pulloon – mitä tehdä?

Sylinterimäiset korkit ovat muutaman millimetrin leveämpiä kuin pullon kaulan vakiomitta. Tämä on tarkoituksellista, jotta ne tiivistyvät hyvin korkituksen jälkeen. Tällainen korkki voidaan laittaa pulloon vain korkittajalla – käsikäyttöinen ns. vasaramalli (ohjausputkella) riittää. Suuremmalle pullomäärälle suosittelemme kolmihaaraisia korkittajia. Ennen käyttöä korkki on valmisteltava oikein. Kotona riittää, että korkit upotetaan noin 5 minuutiksi kuumaan veteen tai pidetään höyryn yläpuolella kannen alla. Näin niistä tulee joustavampia, mikä helpottaa pullon korkittamista.

22. Onko lasinen vai muovinen vesilukko parempi?

Vesilukkoa, joka on täytetty vedellä, käytetään käymisen aikana suojaamaan käymisnesteen sisältöä hapettumiselta ja sallimaan samalla hiilidioksidin säännöllinen poistuminen prosessin aikana. Prosessi toimii yhtä hyvin riippumatta siitä, käytetäänkö lasista vai muovista vesilukkoa. Muovisella vesilukolla on kuitenkin joitakin käytännön etuja – esimerkiksi: kuplat tällaisissa lukoissa ovat suurempia, mikä tarkoittaa, ettei vettä tarvitse lisätä niin usein, ja lisäksi ei ole riskiä, että lukko rikkoutuu vahingossa.

23. Onko parempi kirkastaa vai suodattaa viini?

Jos haluamme säilyttää viinin kauniin aromin, suosittelemme kirkastamista sopivalla aineella viinityypin mukaan. Tämä prosessi vaatii kuitenkin aikaa ja kärsivällisyyttä. Jos nopeus on tärkeää ja viinillä on voimakas aromi (korkeatanniiniset viinit), sen voi suodattaa erilaisilla laitteilla ja suodattimilla. Paineensuodattimet antavat erittäin hyviä ja välittömiä tuloksia. On kuitenkin huomattava, että tällaisessa suodatuksessa menetetään paitsi osa aromista, myös joitakin tanniineja. Joskus kirkastus ei toimi, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää suodatus. Tällainen viini voidaan myöhemmin käyttää sekoituksiin.

24. Miten ja miksi käyttää yrttejä viinin maustamiseen?

Yrttejä käytetään vermuttityyppisen viinin valmistukseen. Joskus myös silloin, kun lopullinen aromi ei miellytä ja halutaan ”peittää” se.

Maustettuja viinejä voidaan valmistaa seuraavasti:

• lisäämällä yrttisekoitus suoraan käyviin mäskin,
• kaatamalla ennen kypsytystä 0,5–1 litrassa nuorta viiniä valmistettu yrttiuute,
• kaatamalla yrttisekoitus ensin 70°C vedellä ja lisäämällä sitten alkoholia niin, että saadaan 40–50 % alkoholiliuos (tällä vahvuudella aromit uuttuvat parhaiten).

Yrttiviinien tulisi aromin lisäämisen jälkeen kypsyä vähintään kuukauden ajan. Viinin makuun, aromiin ja stabiilisuuteen vaikuttaa myönteisesti viinin jäähdyttäminen 3–6°C lämpötilaan muutamasta päivästä kahteen viikkoon.

25. Mitä ovat oluthiivat?

Hiivat ovat fakultatiivisia anaerobeja. Tämä tarkoittaa, että hapen läsnä ollessa ne suosivat tehokkaampaa aerobista hengitystä käymisen sijaan. Kaikki oluthiivat kuuluvat Saccharomyces cerevisiae -lajiin. Panimohiivoissa erotetaan kuitenkin kaksi ryhmää: pinta- ja pohjahiivat, jotka eroavat morfologialtaan ja fysiologialtaan. Ne lisätään olutvierteeseen alkoholikäymisen käynnistämiseksi. Zymase-nimisen entsyymin avulla ne hajottavat läsnä olevat sokerit (glukoosi, fruktoosi, sakkaroosi ja maltoosi) etyylialkoholiksi ja hiilidioksidiksi.

26. Mitä tehdä, jos avattaessa hiilihapotettua olutta koko sakka nousee muutamassa sekunnissa ylös, sekoittuu olueen ja olut ”tulvii” pullosta vaahdon muodossa?

Tämä ei ole normaali tilanne; olut on todennäköisesti ylikarbonoitu, eli se sisältää liikaa hiilidioksidia (CO2). Ylikarbonoinnin välttämiseksi ennen pullotusta tulisi tarkistaa jäännössokerin määrä, esimerkiksi sokerimittarilla – ettei olueen ole jäänyt liikaa käymätöntä sokeria. Jos määrä on korkea, oluen tulisi antaa käydä pidempään tai vähentää pullokäymiseen lisättävän sokerin määrää.

27. Kuinka kauan oluen valmistus kestää? Kuinka kauan täytyy odottaa?

Oluen valmistusaika – raaka-aineiden sekoituksesta pullon avaamiseen – riippuu valmistettavasta oluttyypistä. Tummat, vahvat oluet vaativat pidemmän kypsytysajan, jopa 6 kuukautta, kun taas kevyet vaaleat oluet voivat olla juotavissa jo 5 viikon kuluttua. Mitä pidempään olut kypsyy ja saa täyteläisemmän aromin, sitä painavammaksi sakka muuttuu ja jää pullon pohjalle, mikä parantaa oluen makua.

Esimerkiksi vaalean lager-oluen (brew-kit) valmistus kestää noin:

• pääkäyminen: noin 7 päivää;
• kypsyminen pulloissa: noin 14 päivää;
• pullokypsytys: 7–10 päivää.

Yhteensä: noin 5 viikkoa.

28. Vapautuuko Brew-kit-oluen valmistuksessa epämiellyttäviä hajuja?

Brew-kit-oluen valmistuksessa ei esiinny epämiellyttäviä hajuja. Kun raaka-aineita kaadetaan ja sekoitetaan keittiössä, leviää ominaista mallasaromia, ja ensimmäisten 3–4 käymispäivän aikana käyminen vapauttaa fermentorista mietoa, miellyttävää käyneen oluen tuoksua.

29. Voiko bentoniittia käyttää oluen kirkastamiseen?

Bentoniittia on käytetty aiemmin ja käytetään yhä toisinaan panimoteollisuudessa. Sen vaikutus perustuu proteiinien adsorptioon, mikä suojaa olutta ns. kylmäsamentumiselta. Nykyään kuitenkin silikageelit ja solit ovat tehokkaampia, joten emme erityisesti suosittele bentoniittia kotipanimoon.

30. Voiko pullojen sterilointiin käyttää mikroaaltouunia?

Totta kai, mikroaaltoja käytetään erilaisten esineiden desinfiointiin / sterilointiin. Desinfioiva tekijä on itse asiassa lämpö, joka syntyy, kun vesi absorboi mikroaaltosäteilyä. Kahden minuutin altistus puhtaalle, kostealle pullolle tavallisessa mikroaaltouunissa pitäisi riittää.

----- LÄMPÖMITTARI / KOSTEUSMITTARI / SÄÄASEMA -----

1. Kuinka bimetallilämpömittari toimii?

Bimetallilämpömittarin toiminta perustuu metallien erilaiseen lämpölaajenemiseen. Lämpötila mitataan bimetallianturilla. Mittauselementti (termopari) on erityinen spiraali, joka koostuu kahdesta yhteen liimatusta metallinauhasta: teräksestä ja kuparista – joilla on eri lämpölaajenemiskertoimet. Nauhan toinen pää on kiinnitetty akseliin, jonka pyöriminen liikuttaa osoitinta. Toinen pää on kiinnitetty kotelon päässä olevaan ruuviin, jota käytetään mittarin nollaamiseen ja joka myös johtaa lämpöä. Lämpötilan noustessa nauha taipuu metallia kohti, jolla on pienempi laajeneminen, mikä liikuttaa osoitinta.

2. Mikä on kosteusmittari?

Se on laite, jonka päätehtävä on mitata ilman suhteellista kosteutta.

3. Mitä tarkoitetaan suhteellisella kosteudella?

Suhteellinen kosteus tarkoittaa ilman sisältämän vesihöyryn määrän suhdetta suurimpaan mahdolliseen vesihöyryn määrään kyllästystilassa (100 % kosteus) – samalla lämpötilalla ja paineella. Huomautus: lämmin ilma voi sisältää enemmän vesihöyryä kuin kylmä ilma samalla paineella. Siksi ilman jäähtyminen johtaa sen kyllästymiseen vesihöyryllä ja sen tiivistymiseen – eli veden muodostumiseen (kaste, sumu, pilvi).

4. Kuinka bimetallikosteusmittari toimii?

Bimetallikosteusmittarissa on spiraalille kierretty bimetalli, joka on valmistettu erityisesti valituista materiaaleista, joilla on korkea lämpöstabiilisuus. Sen toiminta perustuu näiden materiaalien pituuden muutokseen kosteuden vaihtelun vaikutuksesta. Tämä saa aikaan osoittimen liikkeen asteikon ympäri.

5. Mikä on ilmanpaine?

Se on paine, jonka ilmakehä – eli ilmakerroksen massa – kohdistaa pinta-alayksikköä kohti.

6. Mitä kannattaa tietää paineen yksiköstä?

Aikaisemmin ilmanpainetta mitattiin elohopeamillimetreinä (mmHg). Nykyinen SI-yksikkö ilmanpaineelle on pascal (Pa). Koska pascaleina ilmaistut arvot olisivat hyvin suuria, ilmanpaine ilmoitetaan hehtopascalina (1 hPa = 100 Pa). Suhde vanhojen ja uusien yksiköiden välillä on seuraava: 750 mmHg = 1000 hPa.

7. Miksi ikkunalämpömittarit haalistuvat?

Ilmiö on sama kuin julisteissa, jotka ovat pitkään alttiina auringonvalolle. Lämpömittarit on painettu musteella pahvipohjalle, joten on parasta sijoittaa ne paikkaan, johon ei kohdistu suoraa auringonvaloa. Tämä tieto löytyy myös tuotteidemme kuvauksista. Lisäksi suora auringonvalo vaikuttaa mittaustarkkuuteen ja vääristää todellista lämpötilaa.

----- MUUT -----

1. Mikä on mehustin?

Se on astia, joka koostuu kolmesta päällekkäin asetetusta osasta:

• Alimmainen astia, johon kaadetaan vettä hedelmien höyryttämistä varten;
• Keskimmäinen astia, johon höyryn irrottama mehu valuu;
• Päällimmäinen astia, johon hedelmät asetetaan.

Mehustinta käytetään hedelmämehun saamiseksi kuuman höyryn avulla ilman merkittävää vitamiinien menetystä.

2. Mitkä ovat kaliumnitraatin (suolapeterin) edut?

Kaliumnitraatti on – keittosuolan jälkeen – tärkein ainesosa lihan suolaamisessa. Se säilyttää lihan vaaleanpunaisen värin. Ensimmäisessä vaiheessa lihan entsyymit pelkistävät kaliumnitraatin nitraatti-ionit nitriitti-ioneiksi. Toisessa vaiheessa nämä ionit reagoivat myoglobiinin kanssa – proteiinin, joka vastaa vaaleanpunaisesta (mutta ei pysyvästä) väristä. Reaktion tuloksena syntyy nitrosomyoglobiinia, joka säilyttää vaaleanpunaisen värin myös korkeissa lämpötiloissa. Kaliumnitraatin käyttö (joka sisältää vain nitraatti-ioneja) on terveellisempää ja turvallisempaa kuin tavallisten nitriittiä sisältävien seosten käyttö, jotka voivat olla haitallisia pieninäkin määrinä.

3. Kaivavatko myyrät myös talvella?

Myyrät kaivavat myös talvella (tosin vähemmän aktiivisesti). Sanonta, että ”kun myyrä kaivaa, kevät on tulossa” ei siis pidä paikkaansa. Talvella ne liikkuvat syvemmällä jäätymättömässä maassa. Jos talvi ei ole kovin ankara, ne voivat tehdä myyränkumpuja myös pinnalle, mikä tuo happea käytäviin ja voi toimia sään ennustajana.

4. Mikä on titraus?

Se on analyyttinen menetelmä, jolla määritetään määrällisesti tietty aine (analyytti) näytteessä. Titraus perustuu täydelliseen kemialliseen reaktioon analyytin ja tunnetun pitoisuuden omaavan reagenssin (titrausaineen) välillä.

5. Mikä on sakkaroosi?

Se on tavallinen ruokosokeri, jota saadaan sokeriruo’osta tai sokerijuurikkaasta. Sakkaroosin kaava: C₁₂H₂₂O₁₁. Sakkaroosi koostuu kahdesta yksinkertaisesta sokerista – glukoosista ja fruktoosista – ja kuuluu disakkarideihin.

6. Mikä on dekstroosi?

Se on tärkein ”yksinkertainen sokeri”, joka tunnetaan arkikielessä nimellä ”rypälesokeri” ja lääketieteessä ”glukoosi”. Dekstroosia esiintyy luonnossa esimerkiksi makeissa hedelmissä ja hunajassa. Sitä saadaan myös tärkkelyksestä, esimerkiksi maissista.

7. Mikä on fruktoosi?

Se on hedelmäsokeri – monosakkaridi, jota esiintyy vapaana (hedelmissä, hunajassa ja nektarissa) sekä sitoutuneena (esim. glukoosin kanssa sakkaroosissa ja inuliinissa).

8. Mikä on mäskikäyminen?

Arkikielessä mäskillä tarkoitetaan kotitislausta varten valmistettua seosta. Se on veden ja sokerin tai korkean sokeripitoisuuden omaavan hedelmämurskan seos. Tyypillinen tislausmäsk valmistetaan perunoista, viljasta tai hedelmistä. Tärkkelyksen hajotus voidaan suorittaa entsyymivalmisteilla, jotka sisältävät α-amylaasia, amyloglukosidaasia ja pullulanaasia. Käymisen jälkeen muodostunut etanoli tislataan.

9. Mikä on tislaus?

Se on prosessi, jossa monikomponenttinen neste erotetaan haihduttamalla ja tiivistämällä sen komponentit. Sitä käytetään yhdisteiden eristämiseen tai puhdistamiseen. Prosessi hyödyntää seoksen eri komponenttien haihtuvuuseroja. Pääasiallinen tuote (kondensoitunut neste) on niin sanottu ”tisle”.

10. Mitä on pinoaminen?

Se tarkoittaa esineiden asettamista päällekkäin. Termiä käytetään usein viitattaessa käymisastioiden järjestämiseen pystysuoraan riviin.

11. Mikä on Fahrenheit-aste?

Se on vanhin tunnettu lämpötila-asteikko, joka on nimetty sen kehittäjän Daniel G. Fahrenheiting mukaan. Sitä käytetään nykyään lähinnä anglosaksisissa maissa. Fahrenheit-asteikon peruspisteet ovat:

• • 32°F – jään sulamispiste (0°C)
• • 212°F – veden kiehumispiste (100°C)

180°F vastaa 100°C, joten: 1°C = 1,8°F

12. Mitä on lämpömittarin neste?

Se on seos, joka sisältää tolueenia (käytetään liuottimena), petrolia ja elintarvikeväriä. Tällä seoksella on matala jäätymispiste, korkea kiehumispiste ja korkea lämpölaajeneminen.

----- OSTOSPROSESSI -----

1. Voiko jo tehdyn tilauksen peruuttaa?

Kyllä, tämä on mahdollista. Kun tilaus on tehty verkkokaupassa, asiakas saa sähköpostin, jossa vahvistetaan tilauksen vastaanottaminen. Jos asiakas haluaa peruuttaa tilauksen, hänen tulee lähettää sähköposti peruutusilmoituksella tai soittaa sähköpostissa mainittuun puhelinnumeroon.

2. Maksu – miten voin maksaa tilaukseni?

Maksu voidaan suorittaa sähköisellä tilisiirrolla verkkosivuilla tai vahvistussähköpostissa mainitulle tilille. Tilattu tuote voidaan maksaa myös postiennakolla. Jos asiakas haluaa käyttää muuta maksutapaa, hänen tulee ottaa yhteyttä kauppaan ja sopia yksityiskohdista.

3. Mitkä toimitustavat ovat saatavilla?

Tilattu tuote lähetetään – asiakkaan toiveiden mukaan – postitse tai kuriiripalvelulla.

4. Kuinka voin saada arvonlisäverollisen laskun ostamistani tuotteista?

Tilausta tehdessä on annettava laskun laatimiseen tarvittavat tiedot ja valittava vaihtoehto ”lasku” ennen tilauksen vahvistamista.

5. Voiko paketin sisällön tarkistaa ennen maksamista kuriirille?

Valitettavasti ei, mutta on tärkeää tarkistaa, ettei paketti ole vahingoittunut. Jos huomaat merkkejä luvattomasta käsittelystä, ilmoita siitä kuriirille. Maksun jälkeen avaa paketti kuriirin läsnä ollessa ja tarkista sisältö. Jos havaitset puutteita tai vaurioita, voit pyytää pöytäkirjan laatimista.

6. Mitä tehdä, jos en saanut sähköpostia tilausvahvistuksesta?

Ota meihin välittömästi yhteyttä – voi olla, että tapahtuma ei onnistunut oikein tai sähköpostiosoite on syötetty virheellisesti. Vahvistussähköpostin puuttuminen voi myös tarkoittaa, että tilausta ei ole vielä rekisteröity.

7. Entä jos tilauksen yhteydessä valittiin väärä maksutapa?

Ota meihin yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse. Jo tehtyä tilausta ei voi peruuttaa, mutta teemme parhaamme, jotta voimme tarjota sinulle sopivan tavan maksaa tuotteet.